*

Päivi Räsäsen blogi Kansanedustaja, Lääkäri

Lahjaksi äideille

 

Pieni tyttäreni tuli äitienpäivän alla kotiin päiväkerhosta suuri salaisuus repussaan. Hän oli jännittynyt, mitä äiti pitää hänen kortistaan. Kerhonohjaaja oli kieltänyt paljastamasta kortin aihetta ennen h-hetkeä, mutta tyttö pyysi minua arvailemaan, mitä korttiin oli piirretty. Sain kuitenkin varoituksen: ”Mutta älä vain kysy, että onko se talo, koska sitten mä en voi kertoa.” Salaisuus säilyi äitienpäivään saakka. Hän oli askarrellut kodin, lapselle tärkeimmän paikan.

Päiväkodeissa, kouluissa ja kerhoissa askarrellaan jälleen äideille yllätyksiä kahden viikon kuluttua juhlittavia äitienpäiviä varten. Äitienpäivä on lasten ja perheiden juhlaa. Se kertoo, että suomalaisten arvoissa perhe on korkealla. EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen mukaan 83 % suomalaisista piti erittäin tärkeänä onnellisuuden rakennuspuuna perhe-elämää. Vain 4 % suomalaisista antoi saman painoarvon taloudellista hyvinvointia kuvaaville tavoitteille, joista politiikassa yleensä puhutaan. Tukemalla perheitä ja lapsia rakennamme samalla vahvaa ja menestyvää tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Uutiset perherintamalta ovat hälyttäviä: syntyvien lasten määrä vähenee vuosi vuodelta ja olemme syntyvyydessä jo nälkävuosien tasolla. Suomalainen nainen saa keskimäärin 1,65 lasta, kun viisi vuotta sitten luku oli lähes 1,9. Suomalaiset kuitenkin haaveilevat suuremmista perheistä kuin he todellisuudessa saavat. Myös perheiden toivoma lapsiluku on jatkuvasti pienentynyt, mikä heijastaa heikentynyttä tulevaisuudenuskoa, kun taloudellinen epävarmuus on kasvanut. Jos he saisivat toivomansa määrän lapsia, olisimme jo hyvin lähellä väestön uusiintumiseen tarvittavaa 2,1 lukua.

Pitkään jatkuneesta alhaisesta syntyvyydestä johtuen maamme ikärakenne on vinoutunut ja aiheuttaa vuosikymmeniksi pahenevan epätasapainon julkiseen talouteen. Menot kasvavat nopeammin kuin niitä kattavat tulot. Kuntaliiton arvion mukaan vuonna 2030 eläkeikä olisi yli 70 vuotta, jos huoltosuhde haluttaisiin pitää nykyisellään. Tarvitsemme lisää lapsia tähän yhteiskuntaan.

Osaltaan syntyvien lasten määrän vähentymistä selittää se, että ensimmäinen lapsi saadaan yhä myöhemmin, keskimäärin 28,5-vuotiaana. Koulutetut pääkaupunkiseudulla asuvat naiset saavat ensimmäisen lapsensa keskimäärin 34-vuotiaana, kymmenen vuotta hedelmällisimmän iän jälkeen. Opiskelun ja perheen yhdistäminen on tehty Suomessa vaikeaksi. Olen esittänyt tähän helpotuksia, muun muassa opintorahaan huoltajalisäystä. Myös työelämän lapsimyönteisyyttä on lisättävä keventämällä äitiyden tuomaa taloudellista rasitetta työnantajille.

Yhteisön tuen on todettu vaikuttavan myönteisesti perheen lapsitoiveisiin. Mikäli vanhemmat tietävät saavansa tarvittaessa apua lastenhoitoon, he ovat valmiimpia ottamaan vastaan useamman lapsen. Äitienpäivänä juhlimme myös niitä lukuisia isoäitejä, jotka jakavat hoivavastuuta.

Lapsiperheiden etuudet ja palvelut vahvistavat perheiden luottamusta selviytymiseensä myös silloin kuin perhekoko on suurempi. Kuluneen vuoden aikana maassamme on otettu monta harppausta lapsikielteiseen suuntaan. Hallitus lakkautti lapsilisien indeksikorotukset, kasvattaa päiväkotien ja koululuokkien ryhmäkokoja, korottaa 20 % päivähoitomaksuja, tuplaa iltapäiväkerhojen maksut, nostaa 30 % sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ja leikkaa asuntolainojen korkovähennysoikeutta. Hallitus leikkasi myös vanhempainpäivärahaa sekä vanhempainvapaalla kertyvää loma-oikeutta.  Näiden päätösten myötä lapsiperheiden maksuja ollaan korottamassa ja tukia heikentämässä yli 200 miljoonan euron edestä.

Kannustava perhepolitiikka on yksi tärkeimmistä keinoista kilpailukykyisen Suomen rakentamisessa. Paras lahja Suomen äideille on perhepolitiikka, jolla luodaan luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.

Päivi Räsänen

kansanedustaja

 

Kolumni julkaistu Hämeen Sanomissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat