*

Päivi Räsäsen blogi Kansanedustaja, Lääkäri

Laadukas perhepolitiikka on viisasta talouspolitiikkaa

 

 

Lapset ovat arvokkain kansallinen pääomamme. Heidän kasvunsa ja kehityksestä tukeminen on parasta tulevaisuuspolitiikkaa. Perhepolitiikka nähdään kuitenkin usein talouspolitiikan näkökulmasta pelkkänä menoeränä. Kun Sipilän hallitukseen nimettiin perheministeri, toiveet hyvästä lapsi- ja perhepolitiikasta nousivat korkealle. Samoin hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite vahvistaa lasten ja perheiden hyvinvointia ja voimavaroja sekä kehittää koulua ja varhaiskasvatusta.

Sipilän hallitus on joutunut viemään eteenpäin merkittäviä rakenneuudistuksia ja talouden tasapainottamista vaikeiden talousnäkymiemme vuoksi. On kuitenkin ikävää, että huomattavalta osin leikkaukset ja maksujen korotukset kertyvät juuri lapsille ja lapsiperheille, tulevaisuuden tekijöille.

Kannustankin hallitusta kääntämään kurssia, toteuttamaan hallitusohjelman kirjausta ja panostamaan perheiden hyvinvointiin, koska se on järkevää myös talouspolitiikan näkökulmasta katsottuna. Tulevaisuuden talouskehitykseen vaikuttaa ratkaisevalla tavalla, millä tasolla syntyvyys on Suomessa. Mikäli syntyvyys säilyy alhaisella tasolla tai edelleen laskee, väestörakenteen vinouma ja sen myötä kestävyysvaje pahenevat entisestään. Kestävyysvaje on syntynyt siitä, että syntyneet ikäluokat ovat jo vuosikym­meniä olleet liian pieniä. Pitkällä tähtäimellä syntyvyyden kasvu on ainoa keino hoitaa kestävyysvaje kuntoon.

Valtiovarainministeriö arvioi vuonna 2010, että hedelmällisyysluvun 0,5 kasvu vähentäisi kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä eli kahdella miljardilla eurolla. Suunta on kuitenkin toinen. Syntyvyys on laskenut viidessä vuodessa dramaattisesti. Olemme syntyvyydessä nälkävuosien tasolla: Väestöliiton perhebarometrin mukaan toteutunut lapsiluku on nyt 1,65 naista kohden.

Jos suomalaiset perheet saisivat toivomansa määrän lapsia, olisimme jo hyvin lähellä väestön uusiintumiseen tarvittavaa 2,1 lapsilukua. Edellinen lama ei heikentänyt syntyvyyttä, sillä kotihoidon tukea ja lapsilisiä oli juuri edellisinä vuosina korotettu. Syntyvyys kasvoi näinä vuosina, kunnes perhe-etuuksia alettiin leikata ja suunta kääntyi.

Lapsiperheiden tukeminen on kansantaloudellisesti kannattavaa myös lyhyellä tähtäimellä, sillä perheellisten työllisyysaste (75 %) on huomattavasti perheettömiä (71%) korkeampi. Vastuu lapsista näyttää siis toimivan kannusteena työelämässä. Mitä enemmän maassamme on lapsiperheitä, sitä enemmän meillä on aikuisia, jotka toimivat tavoitteellisesti työelämässä.

Työllisyysasteen nostamisen verukkeella on perusteetonta lakkauttaa tai heikentää kotihoidon tukea tai muuten puuttua perheiden arkeen. Aika, jolloin lapset ovat pieniä, on lyhyt. Tämän tietää jokainen isovanhempi tässä maassa. Pienimpien lasten oikeutta äidin tai isän syliin ei pidä heikentää. Lapsiperheiden vanhemmat kurovat työelämässä kyllä kiinni seuraavina vuosina sen, mitä pikkulapsivaiheessa joutui tahtia hidastamaan – molemmat lastensa vuoksi.

Päivi Räsänen

kansanedustaja

Kolumni julkaistu Kaupunki Sanomissa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat