*

Päivi Räsäsen blogi Kansanedustaja, Lääkäri

Sokeriverolla parempia diabeteskorvauksia

Diabeetikkojen lääkekorvauksia heikennettiin vuoden alusta. Samaan aikaan poistettiin makeisvero. Seuraukset näkyvät jo nyt. Makeisten myynnin on raportoitu olevan alkuvuodesta lähtien yli kymmenen prosentin kasvussa, ja diabeteslääkärit kertovat ongelmista potilaiden hoitotasapainossa.

Diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirrettiin alempaan 65 %:n erityiskorvausluokkaan. Tämä koskettaa kipeästi maamme 300 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Muutos on osa hallitusohjelman 150 miljoonan euron lääkekorvaussäästöistä.

Lääkekorvauksista on leikattu jo moneen otteeseen kuluvalla hallituskaudella. Diabetesta sairastavat joutuvat myös maksamaan 50 euron alkuomavastuun.

Yli 100 000 diabetesta sairastavaa on 70 vuotta täyttäneitä pienituloisia eläkeläisiä, joiden toimeentuloon lisääntyvät lääkekulut tekevät suuren loven. Merkittävin riski seuraa, mikäli potilas ei osta lääkkeitään ja hoitotasapaino heikkenee tuottaen ennen pitkää lisäsairauksia.  Samalla yhteiskunnalle koituvat kustannukset kasvavat paljon tavoiteltua säästöä suuremmiksi. 

Puutteellisesti hoidettuna diabeetikoita uhkaavat monet vakavat liitännäissairaudet, kuten munuaissairaudet dialyyseineen, infarktit, hermovauriot, amputaatiot ja sokeutumiset. Suurin osa diabateksen hoitokustannuksista aiheutuu juuri lisäsairauksien hoidosta.

Vuoden 2007 selvityksen mukaan diabeteksen hoito ilman lisäsairauksia maksaa noin 1 300 euroa/henkilö/vuosi. Diabeteksen hoito, kun siihen liittyy lisäsairauksia maksaa noin 5700 euroa/henkilö/vuosi.

Diabeteksen hoidosta aiheutuvien suorien kustannusten lisäksi voidaan arvioida diabeteksesta johtuvia tuottavuuskustannuksia, joihin kuuluvat sairauspoissaolojen, ennenaikaisen eläköitymisen ja kuoleman aiheuttamat kustannukset. Vuonna 2014 nämä kokonaiskustannukset olivat yhteensä noin 4,3 miljardia euroa.

Suuren diabetesriskin henkilöille annettu asianmukainen hoito on kustannustehokasta, eli hoidosta saatujen hyötyjen arvioidaan voittavan hoidosta aiheutuvat kustannukset.

Leikkaustoimille on vaihtoehtoja.  Tämän vuoden alusta poistettu makeisvero olisi korvattavissa terveysperusteisella sokeriverolla. Sokeri vaikuttaa lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin ja lihavoitumiskehitykseen sekä on haitallista suun- ja hampaiden terveydelle. Kielteisten terveysvaikutusten lisäksi nykyisestä makeisverosta luopumisella menetetään 100 miljoonaa euroa verotuloja. Terveysperusteisen sokeriveron avulla veropohjaa voitaisiin laajentaa saavuttaen jopa 300 miljoonan euron vuotuinen verotuotto.

Terveysperusteinen sokerivero on käytössä mm. Unkarissa ja terveysperusteisia veroja on käytössä myös Tanskassa ja Norjassa.

Arvioiden mukaan noin 150 000 suomalaista sairastaa tietämättään diabetesta ja sairastuneiden määrän on arvioitu seuraavien 10–15 vuoden aikana jopa kaksinkertaistuvan. Diabetes on kasvava kansantauti, joka tuottaa inhimillisiä kärsimyksiä ja yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Sen ehkäisy ja hyvä hoito on otettava vakavasti.

Päivi Räsänen

Kolumni julkaistu Kaupunkisanomissa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kuinka paljon sokeriveroa pitäää kerätä per Kg, jotta verokertymäksi tulee 300 miljoonaa euroa?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Noin 2 euroa per kilo. Olettaen, että vero ei vähennä kulutusta...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mistä löysit tiedon sokerin kokonaiskulutuksesta?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #14

Googlaamalla. En pannut osoitetta muistiin.

Muuten tulee mieleeni sokeria käsittelevä kirja, jonka luin Norjassa 90-luvun alussa.

Siinä sanottiin, että 1600-luvulla norjalaiset söivät sokeria noin 4 grammaa vuodessa per nenä, ja sitä käytettiin samalla tavalla kuin nykyisin kokaiinia: vain isommissa juhlissa, ja silloinkin mielellään nurkan takana rahvaalta piilossa.

1900-luvun loppupuolelle mennessä vuotuinen sokerinkulutus oli sitten 10000-kertaistunut eli oli noin 40 kiloa vuodessa per nenä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #16

Mistäköhän ne ovat taikoneet tilastoihin kaiken maailman ketsuppien ja sinappien sokerisisällöt? Luulin ihan aidosti ettei sitä tietoa ole. Ei ainakaan ollut 5 vuotta sitten kun makeis-, virvoitusjuoma- ja jäätelövero kyhättiin sokeriveron tilalle. Niiden kulutus kun tunnettiin oli helppo budjetoida, mutta kukaan ei osannut kertoa niiden sisältämän sokerin määrää.

Juuso Hämäläinen

Tämä juttu on silkkaa asiaa. Diabetes on ikävämpi sairaus kärsiä kuin syöpä, joka voidaan usein jo parantaa. Diabetestä sen edettyä ei voi edes kunnolla pysäyttää.

Pitäisin hyvänä koko kansalle tehtäviä pakollisia terveystarkastuksia pari kertaa vuodessa. Näillä olisi suurin teho. Piilevä diabetes on piilevä, koska kansa ei itse mene lääkäriin tarkastuksiin. Sairauden seuraukset eivät ole vain yksilön privaattiasia. Sairaus on rasite perheelle, työnantajalle, rakastajalle ja yhteiskunnalle. Siksi tarkastuspakko tämän ja muutaman muun kansantaudin osalta on perusteltu.

Käyttäjän aesalli kuva
Arto Salli

Joopa joo, Diabetes (varsinkin 2-tyypin sellainen) on niin ikävä sairaus, että sitä ei välttämättä koskaan tule edes itse huomanneeksi. Sen sijaan kun sairastaa levinnyttä syöpää, jota ei ei yleensä voida parantaa, kivut voivat olla sanoinkuvaamattomat ja elinaika on kortilla.
Kannatan tietysti, että vakavia sairauksia yritettäisiin ennalta ehkäistä ja paljastaa ajoissa, diabetes mukaan lukien.

Kaj Granlund

Ajatus on kaunis, mutta tiedät Päivi itsekin, että veroeurot eivät ole korvamerkittyjä.

Alkoholiveroa pitää korottaa, jotta kulutus pienenisi ja samalla valtion tulojen odotetaan kasvavan .... onko tuttua?

Kun autoilijoilta kerätään lisäveroa, jotta maanteiden ylläpidon kustannukset saadaan peitettyä, niin hallitus toisensa jälkeen jättää tiestön samaan surkeaan kuntoon ja tuhlaa saamansa verot poliittisesti kiinnostaviin kohteisiin .... onko tuttua?

Nyt ehdotat, että sokeriverolla saadaan parempia diabeteskorvauksia. Sokeriverosta on hyötyä vain jos sokerin kulutus pitkällä aikavälillä vähenee. Jos kulutus ei vähene, diabetes jatkaa kasvuaan ja valtiovaranministeri taputtaa käsiään.

Juuso Hämäläinen

Mikään ei estä muuttamasta budjetointikäytäntöä niin, että voidaan tällaisia haittaveroja kohdistaa haittojen hoitoon ja ehkäisyyn.

Este on vain tarrautumisessa vanhaan käytäntöön.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Makeisten myynnin on raportoitu olevan alkuvuodesta lähtien yli kymmenen prosentin kasvussa, ja diabeteslääkärit kertovat ongelmista potilaiden hoitotasapainossa."

Näillä kahdella asialla on tekemistä keskenään, niin mitä?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Eihän niillä olekaan mitään toistensa kanssa tekemistä, mutta kuulostaa dramaattisemmalta kun luodaan harha syy-yhteydestä. Ei tuo Räsäsen heittämä 300 miljoonaakaan mihinkään perustu, luku on takuuvarmasti hatusta vedetty.

Juuso Hämäläinen

Kyllä niillä on merkittävä yhteys. Makeiset ovat halvempia verojen ollessa alempia. Ja halvemmat hinnat lisäävät pakostakin kulutusta. Ihmisten kulutustottumukset eivät muutu hetkessä. Kun hintojen lasku alkaa vaikuttamaan, voi tähän mennä vuosiakin.

Jos tupakkaa myytäisin nyt hintaan markan aski kuten nuoruudessani, niin kyllä sitä poltettaisiin enemmän. Lienee tuosta turhaa kiistellä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miten se liittyy ongelmiin potilaiden hoitotasapainossa?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Luuletko että diabeteksen hoitotasapaino on jotenkin nyrjähtänyt sen kolmen kuukauden aika, jota on kulunut vuoden alusta? Kuten blogisti antaa ymmärtää.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Miksi sokerivero on asetettu tuotteille, miksi ei yksinkertaisesti itse sokerille?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Koska valtiovarainministeriö ei osannut laskea paljonko sitä kertyisi, eikä sitä olisi osattu budjetoida. Kukaan ei tiedä paljonko sokeria Suomessa kulutetaan. Tuo osoittaa todellisen tarkoituksen, eli rahankeruun. Mitä väliä verokertymän oikeellisuudella on jos vaikuttimena olisi terveysvaikutus...

Juuso Hämäläinen

Ei pidä liioitella. Kyllä sokerin kulutus tunnetaan sekä myös nakeisten ja limsojen.

Verokertymästä on turha jaaritella ilman tietoa veroprosentista ja mitä tuotteita se koskisi ja olisiko sen perusta sokerin määrä tuotteessa. Ja mitä sokereita vero koskisi. En usko, että haluttaisiin verottaa vähäsokerisia tuotteita. Mutta emme voi tietää näin etukäteen arvailemalla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #11

Ilmoittaisitko ystävällisesti valtiovarainministeriölle, heillä ei ole sokerin kokonaiskulutuksesta aavistustakaan. Mihin enää tarvitaan makeisten ja limsojen kulutusta, jos kerran niiden sisältämä sokerimäärä jo tiedetään?

Käyttäjän Juha-PetriJantunen kuva
Juha-Petri Jantunen Vastaus kommenttiin #11

Osa sokerista kulutetaan etanolina. Muutama kotiviinipönikkä vuodessa vastaa helposti keskivertokansalaisen sokerin kulutusta. Etanolisokerin osuudesta ei varmaankaan kenelläkään ole tietoa.

Juuso Hämäläinen

Saattaa liittyä siihen, että merkittävä osa sokerista syödään jonkin valmiin tuotteen osana kuten makeisten ja limujen.

Kovin harva syö pelkkää sokeria sellaisenaan tai edes ruoassa tai kahvin kera. Tämä oli nyt nopea arvaus.

Käyttäjän aesalli kuva
Arto Salli

Miksi suolalle ei ikinä edes ole harkittu asetettavan haittaveroa (vai onko)?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Suurin osa suolasta käytetään teollisuudessa erinäisten (ei ruoan-) valmistusprosessien yhteydessä. Ruoka on suhteellisen pieni käyttökohde suolalle. Suolaveroa olisi siis vaikea perustella ravitsemuksellisesti.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Sokeriverolla parempia diabeteskorvauksia ja autoveroilla parempia teitä.

Hellää jo.

Käyttäjän harmalainen17 kuva
Leo Härmä

Diabeslääkkeiden leikkaus on erittäin törkeästi eriarvoistava. Se kohdistuu nimenomaan eniten heikompi osaisiin kuten pienituloisiin, vanhuksiin, eläkeläisiin, työttömiin, opiskelijoihin...Vaikka diabeteksen 2 tyyppiä yritetään syöttää usein väkisin elintapasairaudeksi, näinhän tosiasiassa ei ole, vaan perintötekijöille on aivan oleellinen merkitys.

Ari Kaihola

Tyypin 2 diabetes on nimenomaan elintasosairaus. Jos se olisi geeneistä johtuvaa, se ei mitenkään olisi voinut lisääntyä moninkertaiseksi muutamassa vuosikymmenessä. Ei ihmisen perimä niin nopeasti muutu - se vaatii useita sukupolvia. Se, että viimeiset 40 vuotta on syöty ihmiselle sopimattomia ja kenties epigeneettisiä muutoksia aiheuttavia ruoka-aineita, on toinen juttu.

Toimituksen poiminnat