Päivi Räsäsen blogi Kansanedustaja, Lääkäri

Vanhuspalveluihin tarvitaan 1000 hoitajan lisäys

Vanhustenhoidossa on tällä hetkellä pahoja puutteita niin laitoksissa kuin kotihoidossa erityisesti hoitohenkilökunnan liian pienestä määrästä johtuen. Ikäihmisten laitospaikkojen määrää vähennettäessä tulisi avohuollon palveluja, kuten kotihoitoa ja omaishoidon tukea, kehittää ja saatavuutta lisätä, mutta omaishoitajat ja kotihoito ovat nyt monin paikoin ylikuormitettuja.

SuPerin teettämän selvityksen mukaan 90 prosenttia kotihoidon työntekijöistä kokee työmääränsä ja työn henkisen rasittavuuden lisääntyneen kolmen viime vuoden aikana. Intensiivisen kotihoidon asiakkaiden osuus on THL:n mukaan noussut koko maassa yli 8 prosenttiyksiköllä. Kuitenkin yli puolessa maakunnista kotihoidon henkilöstön kokonaismäärä on laskenut. Kotihoidon työntekijät kokevat myös itse huolta oman työnsä laadusta. Jopa 75 prosenttia kertoo harkitsevansa alan vaihtoa.

Vanhukset ovat muita useammin yksinäisiä. Järjestöt ja seurakunnat tekevät paljon arvokasta työtä ikääntyneiden yksinäisyyden vähentämiseksi. Vastuu on meillä kaikilla. Jokaisella on iäkäs, hoivaa tarvitseva sukulainen tai tuttava. Jokainen meistä vanhenee.
Vanhustenhoidon palveluiden ja laadun valvonnan lisäämiseksi tarvitaan rohkeita toimia. Tarvitsemme nopealla aikataululla 1000 hoitajaa lisää vanhuspalveluihin. Rahoitus tähän on varattava vuoden 2019 budjettiin.

Vanhusten hyvinvoinnin tulee olla kaikkien suomalaisten ja päättäjien yhteinen asia. Jos meillä on tahtoa, hyvä elämä ja ihmisarvoinen hoiva on mahdollista tarjota ikäihmisille loppuun saakka.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomessa veronmaksajien varoin ylläpidetty hoitajien määrä on maailman korkein. Sitä silmällä pitäen asia on mitä se on.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Faktaa hieman pöytään, jos tuollaista väittää.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Vilkaise vaikka OECD:n Health Dataa.

Tosin vanheneva väestö tarvitsee lisää hoivaa lisää entisestään, eli ei kai asiassa sinänsä ole mitään ihmeteltävää.

Vain maksajista taitaa olla pientä pulaa ja hoidettavien mummojen määrä kasvaa edelleen.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #5

On maita, joissa vanhukset hoidetaan kotona lastensa toimesta lähes 100 prosenttisesti, eli tilasto ei anna osviittaa.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #5
Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #9

Millä tavoin en ?

Tuohan on yksistään vain vain sairaanhoitajien määrää kuvaava statistiikka. Suomessa hoitohenkilökunta on jatettu sairaanhoitajien lisäksi moniin muihinkin alanimikkeisiin.

Ynnää yhteen hoitajaliittojen jäsenmäärät ja hämmästy edelleen...

Pelkästään järjestäytyneiden Tehyn sairaanhoitajien ja vastaavien jäsenmäärä 160.000 ja Superin perus- ja lähihoitajien jäsenmäärä 90.000 on yht. 250.000.
45 hoitajaa / 1.000 asukasta. Vertailumaata voi hoitohenkilökunnan määrän suhteen hakea mistä vain.

Mm. Maailman suurin kätilötiheys ja alhaisin syntyvyys...

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #10

Koulutettuja hoitajia on varmasti riittävästi mutta yksiköihin heitä palkataan liian vähän vuoroihinsa, jolloin kuormitus on sellainen, että hoitajat hakeutuvat toisille aloille töihin (taksikuskeiksi mm.), uupuvat sairaslomalle tms. Tämän ovat aiheuttaneet ne suuret hoivayritykset, jotka koettavat maksaa ostoksensa asiakkaiden hyvinvoinnista ja hoitajien selkänahasta. Pienillä yrittäjillä on ollut kestävämpi mitoitus.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #10
Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #22

1980-luvun lopulla mm. Helsingissä hoitaja saattoi olla Kivelän sairaallassa sairaana pois töistä, mutta kuitenkin sitten samaan aikaan töissä joko Espoossa tai Vantaalla.

Kyllä kai ne Tehyn ja Superin jäsenmaksuja maksavat hoitajat ovat kuitenkin ihan oikeassa hoitotyössä. Eiväthän ne muutoin hyötyisi jäsenyydestään millään muotoa.
Kyllä lääkäriliitonkin jäsenet tekevät pääasiallisesti lääkärin töitä.

Työttämiä jäseniä tuskin löytyy hoitoalalta sen liiemmin, mikäli on halukas muuttamaan työpaikalle sopivien kulkuyhteyksien päähän.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Päivi Räsäsen kanssa samoilla linjoilla tässä asiassa. Hoitoalalta valuu koko ajan porukkaa muihin hommiin, jaloilla äänestetään.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Suomessa yhtä työntekijää kohden on 4,3 asiakasta, mutta toisissa Pohjoismaissa 2,6 – 3,4.

https://yle.fi/uutiset/3-10097541

Ongelmaksi muodostuu, että kantasuomalaiset hoitajat ei nykytilannetta kestä, mutta ehkä Filippiineiltä saadaan Räsäsen kaipaamat. Kun kantasuomalaiset, se 75%, löytää uutta duunia, niitä ei saa takaisin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Nuo luvut ovat täysin hanurista, jos ei pointtia uskottavuudelle löydy.
Maassa on 250.000 järjestäytynyttä hoitajaa ja samalla pulaa hoitajista ...

Hollannissa vanhustenhoito on järjestetty kiitettävästi paljon pienemmin resurssein.

https://yle.fi/uutiset/3-10232480

PS. Pitääkö muuten Suomea verrata aina vain rikkaisiin hyvinvointimaihin Norjaan ja Ruotsiin, eli siihen perinteiseen ryhmään, johon Suomi ei enää ole taloudellisesti kuulunut vuosikymmeneen ?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Ostetaan yksi hävittäjä vähemmän ja ongelma poistuu.

Käyttäjän PasiKarlsson kuva
Pasi Karlsson

Räsänen morsiamensa Timo Soinin tapaan alkanut lannoittamisen puheillaan?

Käyttäjän AnuPeura kuva
Anu Peura

Hyvä Päivi Räsänen,

kirjoititte taannoin lehdessä vanhuspalveluiden hoitajapulasta. Kirjoituksenne mukaan puutteita ilmenee sekä laitoksissa että kotihoidossa.

Suomessa sosiaali- ja terveydenhuoltoala elää jatkuvassa muutoksessa. Ensin laitoshoitoa lisättiin, rakennettiin uusia ”palvelukeskuksia” ja yksityisiä palvelutaloja ilmaantui kuin ”sieniä sateella”. Niin mummoja kuin pappoja kuntien haja-asutusalueilta siirrettiin palvelukeskuksiin, osa heistä todennäköisesti vastoin tahtoaan.

Nyt laitoshoitoa ollaan vähentämässä ja katseet kääntyvät jälleen kohti kotihoitoa. Omaisilta odotetaan yhä enemmän osallistumista läheisen hoitoon, mutta yhteiskunta arvostaa omaisten työpanosta varsin vähän. Joillekin omaishoitajille jopa lakisääteisen vapaan (Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937) saaminen voi olla paikkakunnasta riippuen vaikeaa, ja tähän vaikuttuu myös mainitsemanne henkilöstöpula.

Missä mättää? Miksi soteala ei vedä? Hyvin usein sotealan henkilöstöstä puhuttaessa mainitaan kyseessä olevan kutsumusammatin. Oma näkemykseni on, että alalle hakeutuu ihmisiä, jotka ovat sosiaalisia ja haluavat tehdä työtään ihmisten parissa tukien ja auttaen heitä erilaisissa elämäntilanteissa. Kutsumus ei kuitenkaan elätä, ja alan palkkataso junnaa pahasti jälkijunassa. Työ hoitoalalla tänä päivänä on erityisen raskasta useista eri syistä. Niukat resurssit nostattavat yksittäisen hoitajan työmäärää, palvelukeskuksissa työ muistuttaa usein ”liukuhihnatyötä” ja kotihoidossa yhden ihmisen yllättävä poissaolo sekoittaa koko muun työryhmän pakan kun työt ja asiakkaat jaetaan uusiksi töissä olevien kesken. Työ kuormittaa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, sillä yleensä hoitajat kokevat riittämättömyyden tunnetta, kun eivät saa tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat ja käyttää tekemäänsä työhön riittävästi aikaa. Hoitajan työssään kokema väkivalta ja väkivallan uhka on myös lisääntynyt.

Samalla kun hoitoalalla palveluita suunnataan enenevässä määrin asiakkaiden/potilaiden koteihin, resursseja pienennetään ja työtä ”tehostetaan” on vanhusten (65 v ->) itsemurhien määrä lähtenyt nousuun. Vuonna 2014 itsemurhan teki 163 yli 65 vuotiasta ja vuonna 2016 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista itsemurhaan päätyi 184 henkeä. (https://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/2016/ksyyt_2016... sekä https://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/tau.html ). Vanhuksemme eivät voi hyvin.

Totesitte, että vanhuspalveluihin tarvitaan tuhat hoitajaa lisää. Veikkaanpa, että tuo tuhat hoitajaa ei tule riittämään lähellekään. Miksikö?

Myös hoitoalan henkilöstö on voinut viimeaikoina huonosti. Työ sinällään kuormittaa kovin, mutta paineita vuoden sisällä työhön ja työssäjaksamiseen on tuonut myös Tartuntatautilain 48 pykälä, jossa käsitellään sotealan henkilöstön kausi-influenssarokotuksia. 1.3.2018 alkaen työpaikoilla on ”iso luuta lakaissut”; henkilöstöä on lomautettu ja irtisanottu, opiskelijoiden opinnot laitettu jäähylle vain koska osa meistä haluaa itse päättää mitä lääkkeitä antaa kehoonsa pistää. Eli osa meistä haluaa ja uskaltaa pitää kiinni itsemääräämisoikeudestaan, joka Perustuslain mukaan koskee kaikkia ammattiin, sukupuoleen ym. katsomatta. Soteala elää kaaoksessa, ja tämän kaaoksen on saanut aikaan kansanedustajat, jotka suuressa viisaudessaan seurauksia ajattelematta menivät hyväksymään kyseisen lakipykälän.

Paitsi Tartuntatautilain 48 § myös alan palkkaus, työn kuormittavuus, vaativuus ja vastuullisuus suhteessa palkkaukseen sekä jatkuvat alaa koskevat leikkaukset vaikuttavat alan vetovoimaan. Itse pääasiassa Norjassa reilut puolitoista vuotta työtä tehneenä sairaanhoitajana voin sanoa, että työolosuhteissa Suomessa olisi rutkasti parantamisen varaa. Lisäksi tiedän, että hoitohenkilöstön kiinnostus naapurimaidemme Norjan ja Ruotsin työmarkkinoille on lisääntynyt huimasti vuoden sisällä, sillä ruoho on todellakin vihreämpää aidan toisella puolen. Lisäksi naapurimaissamme mikään laki ei velvoita alan henkilöstöä rokottautumaan influenssarokotteella.

Hoitajalla on yleensä pitkä pinna, mutta ”nå er det nok” (suomeksi sanottuna ”nyt riittää”). Olemme taipuneet muutoksiin, venyneet ja vanuneet, luopuneet osin lomarahoistamme, nöyrtyneet pitempään työaikaan ym ym. Mutta itsemääräämisoikeudestamme emme luovu. Olen ylpeä meistä muutamasta tuhannesta, jotka uskallamme pitää puolemme ja olemme jopa valmiita ottamaan potkut rakastamastamme työstä influenssarokotteesta kieltäytymällä.

Nyt kehottaisinkin kaikkia päättäjiä miettimään, onko asian eteen tehtävissä vielä jotakin, vai pitääkö paikkansa sanonta ”myöhäistä rypistää kun on housussa”? Eduskunta ottaa uudelleen käsittelyyn Tartuntatautilain 48 §:n joulukuussa ja ainoa oikea ratkaisu tuolloin on poistaa rokotepakko ja palauttaa vapaaehtoisuus. Vai oletko itse valmis toimimaan läheisesi omaishoitajana tulevaisuuden Suomessa, josta sotealan henkilöstö on paennut joko naapurimaihin tai vaihtanut alalle, jossa saa päättää itse.

Palatakseni tuohon 1000 hoitajan vajeeseen; kuka tietää, että vaikka budjettiin saataisiinkin varattua rahaa lisähenkilöstön palkkaamiseksi vanhuspalveluihin, onko montaa joka em. työtä - tai mitään työtä hoitoalalta ylipäätään enää haluaa? Minä ja monet muut laittavat itsemääräämisoikeuden työn edelle ja "nostaa ennemmin kytkintä" kuin luopuu perustuslaillisista oikeuksistaan.

Huolestunein terveisin,

Anu Peura

Sairaanhoitaja (YAMK)

Tromssa

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Päivi Räsänen!

Kun Maria Guzenina-Richardson yritti nostaa (n.5 vuotta sitten) hoitajien määrää, muistatteko miten silloin äänestitte eduskunnassa?

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Maria Guzenina sai pian sen jälkeen kenkää II sosiaaliministerin paikalta, mutta tässä oli takana meidän Takuu-täti, oman puolueen "seisomme takanasi"-Jutta Urpilainen:

https://www.youtube.com/watch?v=WmcH78HTjjc

Henry

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Räsänen osoittaa kovin suurta ymmärtämättömyyttä terveydenhoitoalaa kohtaan. Sairaanhoitaja edellisessä kertoi alasta jotain omakohtaista, johon voisitte poliitikkoina tarttua.

Helsingin kotihoidossa on tällä hetkellä haettavana 18 lähihoitajan paikkaa. Kaikkia avoimia paikkoja ei julkisteta, koska hakijoita ei vaan ole tarpeeksi. Suurin osa avoimista paikoista ei enää ole julkisessa haussa, koska tekijöitä ei saada palkatuksi.

Se että valtio varaa määrärahaa 1000 hoitajan palkkaamiseen ei paljoa avita, kun kunnille ei nykyselläänkään riitä paikkoihin hakijoita. Jos joku sattuu kotihoitoon tulemaankin, suuri osa lopettaa ja vaihtaa paikkaa muutaman viikon jälkeen. Ongelma ei ole siinä, etteikö vakanssit nykyiselläänkin olisi riittäviä, vaan siinä, ettei vakansseja saada täytetyiksi.

Lähihoitajien koulutuksesta oli uutinen muutama viikko sitten Hesarissa. Kouluttaja kertoi, että kun soveltuvuustestit poistettiin, nykyisin lähihoitajaopiskelijoiksi on tullut hoitoalalle sopimatonta väkeä. Aineopettaja kertoi, että jos hän joskus vanhenee ja joutuu hoidettavaksi, hän haluaa itse laskea lääkeannoksensa. Opiskelijamateriaali ei suoriudu lääkelaskuista.

Kun nämä alalle soveltumattomat ryhtyvät toimeen, kokeneiden mitta täyttyy lopullisesti. Hutiloimisen ja virheiden paikkaamiseen ei osaavien henkilöiden työaikaa pidä kuluttaa.

Palkkaamismenetelmät olisi uudistettava. Hoitajien palkkaukseen olisi pantava lisää rahaa ja lisäksi hoitajien työtä olisi organisoitava niin, että fyysinen ja henkinen kuormitus saataisiin laskettua. Työt on jaettava niin, että normaali ihminen voi niistä inhimillisesti suoriutua. Jos yhden lääkeluvallisen hoitajan pitää aamukahdeksan ja kymmenen välisenä aikana käydä jakamassa lääkkeet 10 kotihoidon hoidokille eri puolille aluettaan, jokainen ymmärtää ettei edes 10 minuutin siirtymää sopisi väliin. Ja pelkkä lääkkeen antaminen ei käynnillä riitä, vaan asiakasta on avustettava aamiaisen kanssa, vessassa, pesulla jne. Osa saa aamiaisen ja aamulääkkeensä iltapäivällä.

Ja palkan tietenkin palkan on oltava sopusoinnussa osaamisen, ammattitaidon ja kyvykkyyden kanssa. Samasta työstä sama 2176,37 euron palkka ilman minkäänlaista mahdollisuutta henkilökohtaisiin palkanlisiin ei kannusta hakijoita työhön, joka ei tällaisena kiireisenä paikasta toiseen juoksemisena todellakaan palkitse. Potilaat ja omaiset ovat yhtä tyytymättömiä saamaansa kiireessä toteutettuun hoitoon kuin hoitajat omaan mahdollisuuteensa tehdä laadukasta työtä ja tehtävästä saamaansa korvaukseen.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Ne on ne älyttömät henkilökuntaleikkaukset, jotka polttivat hoitsut loppuun.
Leikkausten ("päällikkäisyyksien poistaminen", "virtaviivaistaminen", "rinakkaistoimintojen rationalisointi" jne..., mitä Kokoomuksen mainostoimistot keksivätkään alasajoa kutsua..) tarkoituksena on vain systeemin alasajo, jotta koko homma voidaan yksityistää - pala palalta.
Ja Päivi lähtee taas vuorenvarmasti mukaan, kunhan vain saa ministeripaikan.

Henry

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Olen jakanut postipaketteja kotiovelle isolla alueella Espoossa (Otaniemi-Kilo-Kivenlahti, koko eteläpuoli) ja siinä tahdiksi saatiin 6-7 pakettia per tunti siirtymineen ja toimituksineen. Neljän tunnin iltavuoron aikana saattoi mennä 30 paikkaakin. Alkuun niitä meni pari Per tunti, mutta vähän aikaa ajettua oppi suunnittelemaan reitit ja ajojärjestyksen fiksusti niin homma kyllä toimi. Toki tämä edellyttää sitä että pysäköintinormeista ei välitä. Sama tahti oli myös ruoan toimittamisessa kotipalveluasiakkaille.

Mutta yllättävän nopeaa se liikkuminen on. Ei siihen tarvitse varata kaupungissa kymmentä minuuttia per kohde.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

15 minuuttia on lyhin kotihoidon asiakaskäynnin pituus. Ilman siirtymiä voitaisiin kahteen tuntiin sijoittaa 8 käyntiä. Kun hehän ei vain käy kurkkaamassa, että asiakas ottaa lääkkeensä. Asiakas maksaa käynnistä, on väärin sijoittaa listaan niin paljon käyntejä, että hoitaja ehtii olla kohteessa ainoastaan 3-4 minuuttia, kun asiakas maksaa 15 minuutista.

Käyttäjän AnuPeura kuva
Anu Peura

Kiitos Kai Niemeläinen ymmärryksestä ja kommentistasi. Henrylle "valotan" sen verran kentän tilannetta, että osin erinäisistä leikkauksista johtuen (henkilöstöresurssit minimiin, lomarahojen leikkaus, työaika muutokset) mutta suurelta osin myös voimassa olevan Tartuntatautilain 48 pykälän johdosta hoitoala on jo menettänyt ja menettää koko ajan ammattilaisia, joilla on vuosikausien vankka työkokemus.

Tuo "viimeinen niitti" nimittäin vie hoitajalta mm. itsemääräämisoikeuden omaan kehoonsa, kun hoitajalle annetaan vaihtoehdoiksi ottaa influenssarokote ja säilyttää työpaikkansa tai olla ottamatta rokote ja saada kenkää. Jälkimmäinen vaihtoehto rapsaisee päälle vielä karenssin työttömyyspäivärahoihin.

Toki hoitajalle annetaan (ehkä) mahdollisuus siirtyä influenssakauden ajaksi kotihoitoon töihin, sillä monin paikoin kotihoidon henkilöstöltä ei em. rokotusta vaadita. Mutta kun miettii järjellä; millaista resurssien haaskausta on siirtää kotihoitoon töihin (ehkäpä jopa puolen vuoden ajaksi vuosittain) vaikkapa teho-osastolla uransa tehnyt huippuammattilainen tai hoitaja jolla on täsmäkoulutusta diabeteksen/astman hoitoon, kirurgialle tai mille tahansa muulle erityisalalle?

Aivan kuten lääkäritkin on myös iso osa sairaanhoitajista erikoistunut/suuntautunut tai hankkinut laajan lisäkoulutuksen jollekin tietylle erikoisalalle, ja on sillä sektorilla alansa huippuja. Ns. perushoito on jäänyt vuosien varrella vähemmälle, joten kenenkään, ei hoitajan eikä potilaan saatikka veronmaksajan, edun mukaista ei ole heittää Teija Tehohoitajaa Kirsi Kotisairaanhoitajan kollegaksi vain, koska Teijalla ei ole voimassa olevaa influenssarokotetta.

Menee hoitajilla ja potilailla pasmat sekaisin, jos psykiatrinen sairaanhoitaja on pian sisätaudeilla ja kirurgiaan erikoistunut koettaa selvitä tiukoista kotihoidon aikatauluista ajellen tukka putkella kylän raittia ja nauttien lounaansa vauhdissa.

Tämäkö onkin Tartuntatautilain 48 pykälän perimmäinen tarkoitus? Saada rokottamattomat sairaanhoitajat erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta paikkaamaan kotihoidon henkilöstöpulaa? Nerokasta, todella nerokasta jos näin on.

Sen tiedän, ettei tule onnistumaan. Me, joille itsemääräämisoikeus painaa vaakakupissa enemmän kuin työsuhde, otamme nimittäin hatkat. Tai otimme jo.

Terveisin sairaanhoitaja Norjasta

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Juu, ymmärrän myös tuon.
Olen kuitenkin saannut kuvan, että ihmiset hakevat muita töitä, jos ja kun paineet nousevat tasolle, jossa ihmiset pelaa loppuun jo ennen keski-ikää. Saavutettua keski-iänhän on vaikea vaihtaa alaa.

Joka tapauksessa, miten näet henkilöstön vähäisyyden heijastuvan esim. siihen että sairaanhoitaja haluaa vaihtaa alaa tai muuttaa vaikka Norjaan pysyen näin alalla?
Käsitykseni mukaaan koulutettua hoivahenkilökuntaa löytyy pilvin pimein, mutta kuka haluaa työtä, jossa stressi vain lisääntyy vuosi vuodelta.

Lisäksi; olen maannut parissakin sairaalassa potilaana ja nostan kyllä hoitsuille hattua siitä, kuinka hyvin hoitavat työnsä.
Minulle jäi kuitenkin kuva, että sairaaala on sairaan hierarkistinen, mä en kyllä pärjäisi siellä viikkoakaan. ;)

Henry

Käyttäjän AnuPeura kuva
Anu Peura

Kiitos Henry, niin "kutsumusammatti" kuin joidenkin mielestä onkin kyseessä, niin kyllähän nuo erinäiset paineet heijastuvat ihmisten hyvinvointiin. Kaikki eivät suinkaan arvosta sairaanhoitajien työpanosta, eivätkä ymmärrä työhön liittyvää vastuuta.

Itse lähdin Norjaan hakemaan kokemuksia, mutta kyllä lähdössä painoi paljon myös palkkaus ja muut työehdot sekä se, että sairaanhoitajan työtä arvostetaan. Sairaanhoitaja pula on Norjassa hyvin suuri, joten ymmärrettävää on, että suomalaiset otetaan hyvin vastaan. Koulutuksemme on opintopisteitä tarkasteltaessa laajempi kuin naapurimaissamme ja olemme pidettyjä ja arvostettuja työntekijöitä täkäläisissä työyhteisöissä.

Terv Anu

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Tämä on yksi tyypillinen esimerkki ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta. Viikko sitten telkkarissa haastateltiin Filippiineiltä tullutta hoitajaa, jolla oli kotimaastaan alalla 5-vuoden kokemus. Täällä oli ollut jo sen aikaa, että suomen kieli sujui hyvin. Oli saanut perheensä Suomeen. Pari lastakin näytti olevan. Oli saanut Filippiineillä 150 euroa kuussa. Kaikki siellä on toki halvempaa. Oli tullut Suomeen silti paremman elintason perässä.
Näitä ne hoivayritykset haluavat tuottaa ylikansallisesti Suomeen. Niin siinä tulee käymäänkin. Kun niitä tulee tuhansin, on yhteisö enemmin tukena. Ei tarvitse hävittää kulttuuriaan kokonaan. Kotoutuminen on osasuorite. Kahden kerroksen työmarkkinat syntyvät. Ne ovat jo syntyneet esim. pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä, siivoustoimessa ja pitserioissa, yms. Pohjanmaan vihannesmogulit odottaa uusia kurkunkasvattajia ja metsämarjat poimijoita.

Sari Sairaanhoitaja saa värikkäitä kolleegoja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset