Harmaa talous kuriin

”Rakennusala, varsinkin pääkaupunkiseudulla, on ehkä pahimmassa laillisuuskriisissä sitten toisen maailmansodan.” Tämän synkän arvion teki Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas, jonka mukaan lähes kaikilla pääkaupunkiseudun työmailla, joissa on ulkomailta lähetettyjä työntekijöitä, asiat ovat enemmän tai vähemmän pielessä.

Suomen pankin, verottajan ja tullin arvioiden mukaan harmaan talouden määrä on noin seitsemän prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä merkitsee vuositasolla 12 miljardin euron summaa. Rakennusalan lisäksi verojen ja työnantajamaksujen kiertämistä löytyy ravintola-alalta. Myös kotitalouksien teettämästä työstä liian suuri osa hoituu kuitittomasti. Kotitalousvähennys on osaltaan vähentänyt harmaata taloutta kodeissa, mutta uudisrakentamista se ei koske.

Harmaa talous merkitsee satojen miljoonien eurojen vero- ja työnantajamaksumenetyksiä. Veron kiertäjät varastavat rehellisiltä yrityksiltä ja kotitalouksilta, jotka joutuvat työn hinnassa ja veroissa maksamaan näidenkin osuuden. Lisäksi harmaa talous rapauttaa yleistä lainkuuliaisuutta ja luo kasvupohjaa muullekin rikollisuudelle.

Tilaajavastuulaki, joka velvoittaa pääurakoitsijaa vahtimaan koko urakkaketjua, ei ole tuonut toivottuja tuloksia. Ensi keväänä voimaan tulevan käännetyn arvonlisäveron tavoitteena on saada päivänvaloon 100 miljoonan euron verotulot. Lainmuutos merkitsee palveluketjun ensimmäisen yrittäjän vastuuta koko arvonlisäveron tilityksestä. Muutosta on odotettu, mutta valitettavasti hallitus kieltäytyi korvaamasta tilityksen kustannukset yrittäjälle. Kristillisdemokraattien esittämä kantopalkkio kaatui äänestyksessä.

 Verottajan, työsuojeluviranomaisten ja ay-liikkeen tarkastusiskuja työmaille tulee edelleen lisätä. Ponnistelut harmaan talouden kitkemiseksi tulee sisällyttää vahvasti ensi kevään hallitusohjelmaan.

paivirasanen
Kristillisdemokraatit Riihimäki
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Olen Kristillisdemokraattien kansanedustaja Hämeestä. Koulutukseltani olen lääketieteen lisensiaatti. Kansanedustajana olen vaikuttanut vuodesta 1995 alkaen. Sisäministerinä työskentelin vuosina 2011-2015.
Kristillisdemokraattien puoluejohtajana toimin vuosina 2004-2015.
Riihimäen kaupunginvaltuutettuna olen vaikuttanut vuodesta 1993 alkaen.

Haluan tehdä työtä erityisesti perheiden hyvinvoinnin puolesta, terveydenhuollon tason parantamiseksi, ihmisarvon ja -oikeuksien toteutumisen puolesta sekä työn ja yrittämisen edistämiseksi. Perhe on tärkeä osa elämääni, olen viiden lapsen äiti ja rehtorimiehen vaimo.

Kevään eduskuntavaaleissa olen ehdolla numerolla 100.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu