Harmaan talouden torjuminen kannattaa
Poliisi tutkii vuosittain noin 1700 talousrikosjuttua ja vuoden 2011 aikana selvitetyissä jutuissa rikollisen saama hyöty on ollut noin 140 miljoonaa euroa.
Hallitus hyväksyi viime viikolla toimintaohjelmansa talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina 2012–2015, jolle osoitetaan vuosittain 20 miljoonaa euroa. Poliisi saa tänä vuonna 5,6 miljoonaa euroa, jolla lisätään talousrikostutkijoita. Tavoitteena on puolittaa auki olevien juttujen määrä ja suunnata resursseja reaaliaikaiseen talousrikostorjuntaan ja piilorikollisuuteen. On arvioitu, että poliisin tietoon tulisi vain noin 10 prosenttia talousrikollisuudesta. Toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi tulee siten ehdottomasti lisätä.
Sisäasiainministeriön vastuulla toimintaohjelmassa on kolme hanketta. Ensimmäinen hanke koskee viranomaisten välisten tiedonvaihtoesteiden purkamista ja eri rekisterien saattamista kaikkien torjuntatyötä tekevien viranomaisten käyttöön. Mukaan pyritään saamaan mm ulkomaalaisasioita, julkisia tukia, elinkeinolupia ja rahanpesun tutkintaa käsittelevät viranomaiset ja tietojärjestelmät.
Toisessa hankkeessa tähdätään liiketoimintakiellon tehostamiseen. Viranomaisten oikeutta ja mahdollisuutta ilmoittaa esitutkintaviranomaiselle liiketoimintakiellosta tulee laajentaa. Kolmantena hankkeena toteutetaan poliisin ja elinkeinoelämän yhteistyössä harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastainen tiedotuskampanja.
Jokainen talousrikostorjuntaan sijoitettu henkilötyövuosi maksaa itsensä takaisin ja tulouttaa yhteiskunnalle toisen henkilötyövuoden hinnan. Tätä rahaa voitaisiin valtion talousarviossa suunnata esimerkiksi poliisien palkkaamiseen kenttätehtäviin.
Päivi Räsänen
sisäasiainministeri
kolumni on julkaistu kd-lehdessä 26.1.2012.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
“talousrikostorjuntaan sijoitettu henkilötyövuosi maksaa itsensä takaisin ja tulouttaa yhteiskunnalle”
Harmaan talouden torjunta kyllä tuottaa valtiolle tuloja, mutta yhteiskunnan tuotannon määrää se vähentää.
Mikään työnteko, jonka valtio onnistuu estämään, ei palaa markkinoille täysimääräisenä takaisin. – Se edellyttäisi, että jossain on olemassa taikaseinä, josta voi määrättömästi ottaa lisää rahaa maksaakseen kalliimman hinnan samasta tuotteesta. Ehkä kunnilla ja valtiolla on EKP:ssa tuo taikaseinä, mutta yksityinen sektori ei voi käyttää määrättömästi velkaantumista lisätäkseen kulutusta.
Rikollisten saaman hyödyn 140 000 000 kun jakaa juttujen määrällä, voidaan selvästi todeta talousrikollisten keskimäärin saadun hyödyn joka on hiukan yli 8 200 euroa!
Joten kovin isoista talousrikollisista ei lienee pääosia ole kyse meidän maan talousrikollisuudessa, pikemminkin summien perusteella näyttäisi siltä kuin kyseessä olisivat vain pulassa olevat pienyrittäjät, joilla ei kai ole ollut muuta mahdollisuutta kuin jättää vaikkapa esimerkiksi verot maksamatta!
Räsäseltä pyytäisin tietoja kuinka paljon näiden rikosten, joiden keskimääräinen hyöty on ollut noin 8 200 euroa, tutkintaan on käytetty aikaa ja rahaa. Uskaltaisin etukäteen väittää että tutkintaan käytetty raha on ollut paljon isompi, kuin oletetun talousrikollisen siitä saatava hyöty ja erittäin paljon isompi, jos vertaa siihen mitä valtio on saanut takaisin. Kun lasketaan poliisien, asianajajien, tuomareiden kulut ja vielä pidätysajan ja vankeusajan kulut, jotka kaikki maksetaan julkisista varoista!
Jos näillä ollaan esitettävinään että valtion taloutta jotenkin paikattaisiin, tällaisten rikosten tutkimisella, niin Katainen ja Urpilainen työntävät Kreikkalainoihin ja takauksiin sellaisia summia vuositasolla että tällaisilla toimilla sitä vajetta on vaikea paikata! Kun toiminta ei ole tuottavaa muutenkaan!
En tiedä johtuuko kapea katsantoala lähea fundamentaalisesta kristillisyydestä vai mistä, mutta luulisi päättäjillämme olevan tällä hetkelllä tärkeämpääkin mietittävää, nyt tuntuu siltä että kammataan yksittäistä hiusta kun koko tukka on sekaisin!
Ja summien perusteella todellakin tuntuisi kyseessä ennemminkin olevan hädänalaisia pienyrittäjiä, kuin oikeita ammatti- tai talousrikollisia! Varsinkin jos kyseessä on muutamia isompia juttuja jotka tällöin laskevat muiden hyödyn saaneiden keskiarvoa!
Valvonnan lisääminen on toki moraalisesti ja yleisen lainkuuliaisuuden kannata hyvä asia.
Mutta tämähän ei ole mitään nollasummapeliä, että tuolta kierretyt verot nyt ykskaks pompsahtavatkin julkiseen taskuun ja sitä myöten talouden rattaisiin. Kuten Laitisen Markku yllä kommentoi, niin aika pienillä murusilla pelataan verrattuna odotettavat kokonaiskustannukset; nollasumma tai peräti miinuspeliä.
Odottaisin, että polkaistaan peli käyntiin sillä, että velvoitetaan julkiset palvelut ostettavaksi kotimaassa toimivilta, kotimaahan veronsa maksavilta ja kotimaisia työllistäviltä yrityksiltä.
Nimittän tämän kilpailutuskiiman tuloksena veroeuroja valuu maan rajojen ulkopuolelle moninkertaisesti se määrä, mitä tällä hetkellä harmaan talouden torjunnalla saavutetaan.
Villelle
Kukaan ei ole vielä pystynyt kertomaan tarkkoja lukuja harmaasta taloudesta johtuvista menetyksistä suomelle. Suuret ne ovat ja sen torjuntaan sijoitettu euro tulee tasavarmasti moninkertaisena takaisin. Lisäksi sanktioita, rangaistuksia pitäisi koventaa ennen kuin on liian myöhäistä. Ko. toiminta on jo nyt puolirikollista. Tosi kovien tekijöiden mukaan tulo lienee vain ajan kysymys.
Mallisi julkisen talouden hankintoihin ja palveluihin on ihan hyvä. Ensimmäisenä sitä ovat tietysti kritisoimassa harmaassa taloudessa toimivat tekijät ja niihin sidoksissa olevat poliitikot ja päättäjät. Onhan se periaatteessa EU:n direktiivien vastaisnen. Entäs sitten? Tehdään ensiksi ja ihmetellään myöhemmin. Perusteluna kotimaisen suosimiseen esim. julkisessa rakennusprojektissa tms. voisi olla se, että ko. projektin toteuttaminen, vaikka se maksoikin hiukan enemmän on valvonnan kannalta edullisempi, koska oli pelättävissä että sen toteuttamiseen eräiden ulkolaisten toimesta ja varsinkin niiden alihankkijoiden, alihankkijoiden epämääräisten taustojen vuoksi, joista ei saatu kunnon selvityksiä, voitiin olettaa, että hankkeen toteuttamiseen olisi käytetty pimeää rahaa ja siihen olisi sisältynyt näin ollen kansainvälistä rahanpesua. Laillisuusperiaate pykälä se ja se.
Tietysti nyt olisi tuhannen taalan paikka vaikkapa eräälle kotimaiselle jätehuoltofirmalle laittaa tarjous Napolin kaupungille. Me kyllä hoidamme kasvavat jätevuoremme edullisesti ja aikataulun mukaan. Arvaa menisikö läpi tai onko Napoli edes kilpailuttanut alan yrittäjiä?
"Jokainen talousrikostorjuntaan sijoitettu henkilötyövuosi maksaa itsensä takaisin ja tulouttaa yhteiskunnalle toisen henkilötyövuoden hinnan. Tätä rahaa voitaisiin valtion talousarviossa suunnata esimerkiksi poliisien palkkaamiseen kenttätehtäviin."
Tämä mitä nyt kysyn on tietenkin kuuma peruna, josta ministerin, tai järkevän ja etenpäin pyrkivän politikon, olisi joko vaiettava, tai sitten asiaan pitäisi ottaa hyvin yksipuolinen ja tuomitseva kanta. Sillä tavalla luulen tähän kysymykseeni nyt suhtauduttavan, kun sen esitän, mutta kysynpähän nyt kuitenkin.
Onko kukaan koskaan vakavasti laskenut mitä kustannuksia kansantaloudelle tulee harmaan talouden karsimisesta?
Tarkoitan tällä nyt sitä että kun asioita ei voida enää teettää taloudellisesti kannattavalla tavalla, joko harmaan talouden puitteissa, tai käyttämällä harmaan talouden palveluksia osittain hyväksi, niin asioita ei joko tehdä ollenkaan, tai ne teetetään kokonaan ulkomailla, tai yritykset tekevät asiat tappiota tuottaen, ajautuen ennenpitkää konkursseihin.
Tästähän on mitä ilmeisimmin, ilman laskentataitoja ja kalkylointia, seurauksena elinkeinoelämän surkastuminen, erilaisten tulojen pieneneminen, kulutuksen pieneneminen, myös valtion verotulojen pieneneminen, valtion velkaongelman paheneminen jne.
.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 5 kommenttia